Saako purkautua? Kiitos.

Olin tänään tanssitunnilla (tässä vaiheessa alkaa soida päässä Ultra Bran Jäätelöauto). Ilmottauduin kyseiselle nybörjare-kurssille etten menetä hermojani liian kovassa tahdissa niinku loppusyksystä kävi, kun kävin kuuden viikon kurssin, jonka piti olla alkeiskurssi, mut olikin tasoo korkeempi. Tähän asti sujui ihan hyvin, mutta tämän päivän tunti oli jotain kummaa. Toimittiin hirmusella tempolla ja harvoilla toistoilla, miten siinä muka pystyy oppimaan uuden koreografian ulkoa? Kun opettaja vielä käytti termejä, joita ei ollut opettanu meille, alkoi monella muullakin mennä hermot. Kun yks tyttö kysyi, että mitä hän tarkotti, katto ope ihan ihmeissään. "Mut tehän ootte kaikki tanssinu aikasemminkin, ettekö te tätä tiedä?" Siinä vaiheessa parikyt silmäparia vilkuili toisiaan ja puristi päitään. "Mä oletin että te ootte. Ettekö te sit muka oo?" Voi huokaus.. en usko että epäonnista alottelua lasketaan kunnon tanssikokemukseksi. Tosi kiva kun hän vaan oletti eikä vaivautunut kysymään kurssin alussa ihmisten taustoja ja taitoja. Mitä varten järjestetään alkeiskursseja, jos sielläkin pitäis jo valmiiksi osata tanssia? Mistä sit vois alottaa jos ei alkeista? Mä en jaksa yrittää ymmärtää. Toivottavasti meiän ope otti nyt opikseen ja seuraavaksi kerraksi madaltaa vähän aitaa.

Purkauduin. Kiitos.


Mä unohdin ostaa postimerkkejä. Pitäs aina olla laatikossa varalla, ku ei koskaan tiedä millon iskee postitusvimma. Mä oon oppinut täällä rakastamaan postia. Kyllähän mä aikasemminkin, mut täällä se on jotenkin niin kultaa. Vähä aikaa sitten tuli yhtenä päivänä kaks pakettia postilaatikkoon, olin ihan riemu. Yks parhaista arkisista tavoista ilahduttaa.

Löysin Göteborgista yhen todella ihanan kovakantisen päiväkirjan. Otan sen käyttöön kun nykyinen loppuu. Syksyn ajatelmat on Liisan lahjottamassa nelikanttisessa, kevät on täyttynyt Heikiltä joululahjaksi saamaan meriaiheiseen kirjaan. Voisin kyl käyttää vaik kuinka paljon aikaa ja rahaa ihanien päiväkirjojen etsintään, mut on se ihan oma tunteensa, kun on saanut kirjan joltain.

Haaveilen Suomen matkasta, mutta kuten vanhemmat on opettanut: kaikkea saa haluta, mutta kaikkea ei saa. Rähmä. Jos pääsiäisenä sitten?

Tein jo toisen kesätyöhakemuksen, ensimmäinen täyttyi joululomalla. Jospa jostain osuis sopiva paikka, ettei viidettä kesää samoihin maisemiin (vaikka tutuissa ympäristöissä on puolensa). Kesäkuussa aion viikon toki olla Ilmajoella musiikkijuhlilla. Jos en muuten, niin gluteenittomia leipiä voitelemassa, virn.

Oon väsy, mutta ilo. Pöydällä on mainiota viintä ja jääkaapissa maukasta juustoa. Terveellinen iltapala? Mhihi.