Tasta tulee romaanien romaani, niin paljon ehti tapahtua viikonlopun aikana! 

Lyhyesti keskiviikosta, mentiin iltapaivasta bussilla Pueblaan, koska illalla siella oli piirin vaihtareiden jouluiltama. Syotiin, seurusteltiin ja rikottiin piñatas (mahdoton taivuttaa suomen monikkomuotoon) joiden sisalla oli hirveasti namia. Illalla oli ihan alyttoman kylma vaikka talla kertaa osasin varustautua lampimilla vaatteilla, koska monet sanoi etta Guanajuatossa tulee olemaan kylma.
Majoituin tuoksi yoksi kanadalaisen Caitlynin taloon.



Torstaiaamuna lahdettiin kohti Guanajuatoa yhdella isolla ja yhdella pikkubussilla. Matka kesti reilun 7 tuntia, mutta valissa pysahdyttiin syomassa.
Perille kun saavuttiin niin saatiin 2 rotarypaitaa lisaa ja joitain esitteita. Selvisi myos, etta huoneissa oli yksi ihminen per piiri, eli ketaan et voinut tuntea etukateen.
Kolmen tuntemattoman tyton kanssa jaoin siis vessan ja yhden ainokaisen avaimen! Voitte vaan kuvitella etta oli mielenkiintoista ja ihan muutaman kerran mentiin vara-avainta pyytamaan respasta.
Itellakin pari kertaa ihan vahingossa unohtu se avain taskuun ja eilen kun hain kaikki kamat huoneesta niin oikeasti taysin vahingossa jai se avain sinne sisalle.. muilla tavarat viela siis siella. ;s



Suomen lippu salossa hotellin edustalla! (7 muun lipun kanssa)

Paikallahan oli vajaa 400 vaihtaria ja yli 80 niista oli brasseja ja sama maara saksalaisia. Ei siis ihmekaan etta huoneeseen sattui yksi saksalainen ja tottakai jouduin jakamaan parisangyn hanen kanssaan. Yot meni aika levottomasti ja ekana yona huomasin olevani ihan reunalla ja saksatyton kyynarpaa mun kyljessa samalla kun han oli vallannut 2/3 koko sangysta. Kylla pisti niin vihaksi, ja viela kun tama sama tytto oli oudoista oudoin hiirulainen niin ei siina paljon tehnyt mieli tutustua. Kaksi muuta tyttoa oli Usasta ja Puolasta ja ne oli mukavia.



Etsikaa Saara!

Eka ilta meni kylla taysin vaihtaessa kuulumisia suomityttojen kanssa ja on meilla kylla ihana porukka! 13:sta paikalle paasi 9 mutta ei se menoa haitannut. Altaan luona oli tarjolla naposteltavaa ja lopulta erittain moni sai kyydin itse siihen altaaseen. Ihan riehakas aloitus viikonlopulle ja brassit oli kylla paaosassa.



Aika paljon kierreltiin Guanajuatoa ympari, valilla kavellen, valilla bussissa istuen. Ekana paivana oli paraati keskustan lapi ja siella pienella suomityttojen porukalla pidettiin niin kovaa molya kun vaan pystyi. Viikonlopun virallinen osuus oli ihan alussa kun rotarit puhui jollain aukiolla tuon paraatin jalkeen. Todella paljon oli odottelua, koska bussit ei koskaan olleet ajallaan ja vajaa 400 ihmista on vaikea kuljettaa kerralla paikasta toiseen.



Sonja! <3 mi vida



Suomi-tyttoset paraatissa :) <3



Takana kaunis Guanajuato

Toisena iltana piti jo ajoissa olla juhlakamineet paalla, kun lahdettiin pienelle kulttuurikierrokselle pienia katuja pitkin. Kaveltiin kuuluisat "suukkoportaat" (erittain hyva suomennos taas) ja jos niilla ei antanu suukkoa jollekin niin se tietaa monta vuotta epaonnea. Mulle tais talla kertaa osua tuo epaonni. ;P 



Sen kierroksen jalkeen odoteltiin alyttoman pitkaan etta paastaisiin siirtymaan antrolle, jolle oltiin sina iltana menossa. Nalkahan siina iskee suomitytoille herranjestas ja mentiin ostamaan tacoja. Siinakin kuulkaa Saara pisti reippaana tyttona suolta poskeen, kun tarjolla oli tacoja al suoli! Aika rapeaa oli :)



Taco al suoli, nammm!



Tom Kanadasta, joka heti ensimmaisena tuli sanomaan mulle kun nahtiin, etta Suomen itsenaisyyspaivaan on 3 paivaa! :) Tomin kaveri on taysi Suomi-friikki.



Sonja ja Kaisa <3

Antrolle kun paastiin niin ulkopuolella meille jaettiin tyylikkaat evatpussit. Oli niin kylma etta akkia piti jotain syoda ulkopuolella ja sitten mentiin sisalle klubille. Uskomatonta, etta suurin osa otti ne pussukat mukaan sisalle ja rupesi siella syomaan niita! Aika hauska naky. Kaikenlisaksi vaihtareille oli varattu perimmaisesta nurkasta pikkuruinen sali, jossa oli vieressa baari josta sai joko kokista tai greippi limppaa. Ja niinkuin liki 400 vaihtaria mahtuu pikkuruiseen saliin? Meilta oli aluksi paasy kielletty antron isommalle ja "viralliselle" puolelle (niiiiin rotarya...) mutta lopulta niiden piti antaa periksi koska ei oltais kaikki millaan mahduttu siihen pikku nurkkaukseen. Ja isommalla puolella oli kylla tilaa tanssia mutta musiikkia oli outoa ja huonoa. Pienessa salissa taas musiikki oli parempaa mutta tilaa tanssimiseen ei juurikaan ollut.



Sandran, Kaisan ja Ullan kanssa klubilla :)

Tuo ilta oli vahan pettymys ja Sonjan ja Jasun kanssa lahdettiin jo ekalla bussilla hotellille. Silloin oli jo itsenaisyyspaivan aikainen aamu ja bussissa vedettiin tunteella Maamme-laulu. Harmi etta bussi oli taynna japseja ja muita vinosilmia niin ne ei oikein tajunnut meidan ohjelmanumeroa.



Aloitettiin aamujumpalla!

Lauantaina lahdettiin aamusta urheilukeskukseen, joka sijaitsi vahan ylempana muusta kaupungista. Meidat jaettiin ryhmiin joissa tehtiin eri urheiluja kuten seinakiipeilya, jalkapalloa, koripalloa, beach volleyta, uintia jne.. Sonjalle ei ollut ryhmaa ollenkaan joten nappasin sen meidan porukan mukana ja aika porinoiksi meni urheilut. Se mihin minakin todenteolla osallistuin, oli beach volley ja siitapa alkoikin paivan mielenkiintoinen osuus...



Yhdessa vaiheessa pelia vasen peukkuvarvas taipui jotenkin kaksinkerroin ja astuin koko vartalon painolla sitten paalle. Voin kertoa etta sattui aika *erkeleesti ja siihen loppui pelit mun osalta. Ajattelin etta kyseessa on samanlainen tapaus kun nilkan nyrjahdys tai venahdys ja etta ei siihen kauaa koske joten en mennyt laakintamiehien luokse. En kylla muistanut edes etta ne on siella..
No kipu ei lakannut ja kavely alko tuntua inhottavalta, niin lopulta mut ohjattiin komeiden laakintamiehien luokse ;) hahha! No nailla ammattimiehillahan ei ollut edes jaita matkassa ja heti ne sanoi etta rontgeniin on mentava. Voi sita naurun maaraa kun Sonjan kanssa siina hekotettiin! Sattui kylla paras mahdollinen ihminen siihen mulle seuraksi.



No soitettiin vakuutuskortin mukaisiin numeroihin, ensin pohjoisamerikan hatanumeroon mutta koko numero ei edes toiminut.. Sitten suomeen ja tanskaan. Kaiken haslingin jalkeen noilla puheluilla ei ollu mitaan merkitysta kun kaikkien rakastama Jaime-seta maksoi kaikki kulut.
Kaiken huippuhan oli se, etta mut vietiin sinne sairaalaan ambulanssilla ! Elamani eka kerta ambulanssissa ja vielapa Meksikossa ja syyhan oli venahtanyt varvas :D Ei meinannut naurusta tulla yksinkertaisesti loppua kun tilanne oli niin huvittava. Asiaankuuluvat ambulanssikuvat ja -posetukset tuli otettua tottakai, mutta niita naatte myohemmin, koska kuvat on Sonjan kamerassa. No sairaalassa sitten ne kuskas mua paareilla ihan joka paikkaan, ja hyvin olisin voinut kavella. Jopa rontgen poydalle pyorahdin suoraan niilta paareilta.. :D 

Suomessahan rontgensaleihin mennaan vahintaan kahden oven lapi jne, mutta taalla pystyi ohuiden puuovien saranoiden valista nakemaan huoneen toiselle puolelle. Etta nain.. sateilyturvaa! Haha tosi oleellinen tieto.

Liian monta kertaa piti tuon illan aikana selittaa mita mun varpaalle kavi ja aina naytin sen sormella ja sanoin "así, y así!" ..eli suomeksi: "näin ja näin!" 



Uskokaa tai alkaa mutta otin mukaan vain kavelykengat, flip flopit ja korkkarit. Tuon tapaturman jalkeen oli kuitenkin kiireellinen fashion emergency, koska ei ollut mitaan mahdollisuuksia pitaa korkkareita illan virallisella illallisella, eika lenkkareista ja lipokkaista oikein olis ollut siihen hommaan..
Onneksi Kaisan host-mama oli paikalla, koska han on rotary, niin han lahti viemaan meidat keskustaan pikapika shoppingille. Ihan viimetipassa loytyi mulle sopivat kengat ja Kaisalle mekko iltaa varten. Ja tyypillisestihan kavi niin etta kun ensin kenkakauppoja ei loytynyt millaan ja tuskaisen etsinnan jalkeen loytyi kengat, niin sitten alkoi tulla kenkakauppoja liutana vastaan.
Erittain hyvat ja halvat loysin siita huolimatta :)



Voiko joku sanoa nahneensa mut lilassa joskus aikaisemmin? Vahan oli kylla outoa.. Emilia! <3



Hyvaa itsenaisyyspaivaa Suomi!



Mita olisi itsenaisyyspaiva ilman itsenaisyyspaivan vastaanottoa? Paatelkaa nyt sit kumpi on Tarja ja kumpi Pentti :D 

Ihanaa kun kaikki pukeutui hienosti (pojat puvuissa, tytot mekoissa) illalliselle, ja kavi viela niin etta oli itsenaisyyspaivan ilta, eli meilla oli ihan omat linnan juhlat! Illallista ennen ja sen aikana vahan kilisteltiin suomityttojen kanssa itsenaisyyspaivan kunniaksi. ;)
Virallisen osuuden jalkeen alkoi salissa disco ja oli kylla parempi kuin edellisena iltana. Musiikki oli hyvaa ja oli tilaa. Valomerkin jalkeen klo 2 kaikkien piti menna hotellille ja suomalaisten kanssa mentiin vahaksi aikaa jutskailemaan Sonjan sviittiin mutta kaikki oli aika tööt niin painuttiin sit pian omiin huoneisiin.

Vikana paivana hyvastien jalkeen mentiin katsomaan muumioita yhteen museoon ja puolen paivan jalkeen lahdettiin ajamaan takaisin Pueblaan.



Hotellihuone, ei varmaan yllata etta olin se joka levittaytyi tuonne meista eniten 4 paivan aikana..

Koko viikonloppua varjosti se, etta ranskalainen poika jai kiinni marihuanan poltosta ekana iltana Guanajuatossa ja samalla se karaytti ruotsalaisen pojan, joka kokeili sita toista kertaa elamassaan. Taa ranskalainen on jo siis ihan vakkarikayttaja. Molemmat joutu pakkaamaan kamansa heti ekana aamuna Guanajuatossa ja varmaa oli sillon se, etta ranskis lahtee kotiin, mutta ruotsalaista mietitaan viela.
Myohemmin tuli sitten tieto etta molemmat lahtee kotiin ja siitakos moly syntyi. Kukaan ei halunnut etta ruotsis lahtee kotiin, koska kyseessa on niin sympaattinen kaikkien kaveri ja han oli todella surullinen tapahtuneesta. Koko viikonlopun ajan rotex ja vaihtarit taisteli sen puolesta etta se saisi jaada ja tanaan iltapaivalla tulikin sitten tieto etta ruotsalainen saa jaada.
Kun paasin kotiin, niin pueblasta kerrotaan, etta taa ranskalainen on kadonnut ja ne etsii sita poliisin kanssa. Muutaman tunnin se oli ehtinyt olla hukassa ennen kuin se loydettiin, mutta vahinko ehti jo tapahtua. Nyt molemmat on lahdossa kotiin tuon idioottimaisen tempauksen takia, vaikka ruotsalaiselle annettiin jo lupa jaada.
Voitte arvata kuinka paljon ranskikselle jaa vaihtariystavia Pueblaan...



Riittavasti kaytiin viikonlopun aikana keskusteluja siita etta meille taa retki oli ihan tuhottoman kallis. Kaikki mika tapahtu Guanajuatossa oli kaikille sama eli 220-240 US dollaria, en nyt muista kumpi. Meidan piirilaisillehan taa retki maksoi siis 475 dollaria. Kun tiedusteltiin etta mista tuo puolet eli n. 240 dollaria tulee, niin vastauksena oli etta 4 extra ateriaa ja tilausbussi Pueblasta Guanajuatoon. Extra aterioita saimme lopulta kolme joista yksi varsinkin oli suoraan sanottuna jarkyttavaa *askaa. En ikipaivana soisi sen nakoista ruokaa mita se oli.
Ja jos kaikki yli 40 vaihtaria maksoi 240 dollaria lisana tuohon peruspakettiin, niin ei tarvitse olla nero tajutakseen etta jotain on nyt vahan mennyt pieleen.

Ruoka muutenkin oli pettymys.. joka aamu meille tuotiin valmiit aamupalat, kieltamatta odotin ihanaa hotellin buffet aamiaista. Kaksi kertaa antoivat meille evaspussit, jossa toisena paivana oli kylma hamppari ja kylmat ranskalaiset, ai nam mita herkkua! Ei todellakaan, HYI!

Tanaan loysin vaa'an bussiasemalta (vaaka jolla mitataana lahtevia paketteja) ja vaaka naytti, etta olisi aika menna salille! Ja loysinpas netista sen salin jossa taalla pidetaan bodypumppia yms ja mahdollisesti jo huomenna paasen siella kaymaan. :) 

Tuli poristua taas ihan riittavasti.. nyt purkamaan laukut! 

Turvallista matkaa Marcus! <3