ääääää meille tuli vieraita ja alakerta on täynnä herkkuja ja en tiedä kui kauan pystyn vastustaaa !! 

meijän porukat ei jaksakaan lähteä perjantaina mihinkään ni en sit voi juoda. pitäis vaan kysyä niitä henkkareita suvilta, ni voisin sitten vaikka yksin mennä baariin. aika ankeeta, mut haluan vaan löytää sen jessen.
pelkään et aina kun puhun jostain baarista ni kaikki luulee et leijun sillä ja koitan aina vältellä sen sanomista ja yritän vaan sanoa jotain et vois mennä juomaan tai saispa henkkarit, ku ei se oo mun mielestä mitenkään sellanen juttu et hei jee baari, oon kova, varsinkaan nyt ku ainoo motivaatio mennä sinne on se et löytäisin jessen. mistäköhän saisin sen numeron? en tiedä ees sen sukunimee, ja vaik tietäisin ni vähän se vois ihmetellä jos yhtäkkii soittaisin sille. timokin vois ihmetellä. mäkin voisin.

koitin viel suostutella äitii siihen et saisin erota kirkosta, eikä sen perustelut oikee vakuuttanu mua. se on vaan niin vanhoilline ja pelkää kaikkee erilaist et se luulee et jos eroon kirkosta ni alan tyyliin polttelee kirkkoi ja riehuu ympäriinsä. ei ollu yhtään noloa ku istuttii pöydäs just noitten vieraitten kanssa ja äiti alko selittää et "millal on nyt vähän tollane vaihe et se haluu olla kauheen tiedostava nuori tai jotain. kyllähän mullakin nuorena oli tollasta. hehheh. " ja en mä halunnu alkaa siin selittää niille muille kauheeta saarnaa siitä miks mä haluan erota kirkosta, ku vitut se niitä olis varmaan edes kiinnostanu, ni sanoin sit vaan et "älä rupee" ja lähin ylös vähän ajan päästä. arrgh. siis toi äidin kommentti oli just tollanen et "se on vaan tyhmä lapsi joka nyt koittaa olla erilainen ku se haluu kyseenalastaa kaiken normaalin" ja plaa plaa. äidin perustelut kirkolle oli loistavia. "se kuuluu meijän kulttuuriin", "sust voi tulla kummi", "et sä maksa niitä veroja". ompa hyvät perustelut.
no mut vähän reilu puol vuotta viel ni sit saan erota. ja päättää muutenkin omista asioistani enemmän, kuten siitäkin et haluun elinluovutuskortin, joka sekin on meijän äidin mielestä jotenkin kauheeta. tai siis ei kauheeta, mut ei se voi edes puhua siitä ku heti ku mainitsin asian ni se alko selittää etten mä oo kuolemassa ja ettei mun pidä miettiä sellasia ollenkaan. sama ku puhuin, tai yritin puhua sille siitä et sit jos kuolen ennen niitä ni haluan et mut poltetaan jossain tyyliin pahvilaatikossa ja ne tuhkat sit laitetaan jossai iha noku laatikossa vaan maan alle. siis kun just on nähny niitäkin tapauksii et ostetaan joku 1000 e arkku, joka sitten poltetaan ja tuhkat laitetaan jossain suht kalliissa uurnassa maahan, vaan koska se kuollu "ansaitsee vaan parasta" tai "olis halunnu niin". phah. tottakai kaikki kuolleet haluaa mädäntyä maan alla jossain silkillä vuoratussa kaiverretusta norsunluusta valmistetussa arkussa. ilonen aihe ja silleen ! kyllä mä sen ymmärrän et vanhemmat ei halua ajatella lapsensa kuolevan ennen niitä, tottakai, mut vois se silti kerran edes kuunnella mun mielipidettä asiasta ni asia olis sitte sillä selvä. en mä siitä nyt itekään jankata halua tai edes puhua yhtään enempää ku tyyliin kerran mainita asiasta. musta se nyt vaan olis hyvä et porukat tietäis mitä mä halauaisin, koska mulle se olis tärkeetä. en mä nyt kuolemassa olekaan ennen niitä, mut ei sitä koskaan tiedä mitä käy. äh, joo.

pitäiskö lähtee pyörälenkille johonkin ihan tohon lähelle. vaikka lauralle ja takas? plaaaaaa en kuitenkaan mee mut voin elättää toivoo.

musta zen cafén pitäis tehä biisi jonka nimi olis keskiviikko tai keskiviikkona. ehkä siks et niil on biisi jonka nimi on lauantai. pitäis olla joku biisi arkipäivästäkin. maanantai on liian klisee ja keskiviikko on mun mielestä oikeesti ehkä paskin viikonpäivä. maanantaina on kuitenki latautunu viikonlopusta, mut keskiviikkona alkaa puhti loppuu ja silti viikkoa jäljellä. tai sit tiistai, tiistai on kans paha. zen cafén biisissä kyl sanotaan et 'manaantai on paha päivä, tiistai ehkä vähän parempi, ihan vähän parempi'. ei se musta mee niin.

haluan et on joulu ja saan kentin boxin, jos on niiden 10 levyä ja samalla niiden tuotanto mun koko elämän ajalta. se on just 1991-2008. se tuli kauppoihin tänään ja se maksaa joku reilu viiskymppii kai. mulle luvattiin  se jo. toisaalta en tiedä et olisko mun kannattanu pyytää sitä vai sitten uutta objektia kameraan. pitäis hankkia sellanen fisheye -objekti, sellanen olis siisti.
en oikeen tiiä et mistä se johtuu, mut meijän porukoilla ei nykyään oo enää rahaa mihinkään. ei sitä nyt paljoa oo koskaan ollukaan, mut ennen en oo ainakaan kuullu niiden valittavan et ollaa pari viikkoo ostamat mitään muuta ku ruokaa ku odotetaan jotai palkkaa tai vuokria. eihän se nyt mikään järkyttävä asia oo, mut ei ennen ollu niin, ni en tiedä mitä nyt on tapahtunu. ei se mistään lamasta sun muista taloustaantumista johdu, vaan jostain muusta. häpeän itekin miten teiniltä seuraava lause kuulostaa: pyysin joku kuukaus sitten rahaa uusiin housuihin _tai_ kenkiin ja ne sanoi et ostetaan sitte ku tulee seuraavat alennusmyynnit, et sitä ennen ei voida ostaa nyt mitään. en saa talvitakkiakaan ostaa. kuullostaa ihan joltain lellityltä kakaralta, eikä mua niin paljon edes se haittaa etten nyt sit tänävuonna saa uusia tollasia ulkovaatteita, mut oikeestaan vaivaa se tieto et ei vaan oo varaa. ei vaan voi ostaa. vanhempien tilitkin oli tos vähän aikaa sitten molemmilla ihan tyhjänä. se oli jotenkin pelottava tilanne. sit tuntuu et kaikilla muilla on varaa vaik mihin uusiin vaatteisiin ja vempaimiin ja mihin vaan. hmm, joo. kai se tilanne tosta pikkuhiljaa rupee parantumaan..