Onneni & Vihani

.... Tuntuu että mun haaveeni alkaa toteutua pikkuhiljaa. Olen kiitollinen, kaikille osallisille, vaikka ei niitä montaa ole.. Mutta ystäville, en nimiä sano, mutta kaksi sellaista on, jotka on minut auttanut jaloilleni hiljalleen ja siksi nyt tuntuu paremmalta ja paremmalta kokoajan. Ja kultani... voi, hän ei taidakaan tietää paljon se mulle merkitsee, vaikka olen sen sanonut, mutta teot ne enemmän ...

Äh, vaikeaa päivittää enää

...ei ehkä olla tajuttu tai uskallettu sanoa aiemmin. Päivät vähenevät koko ajan, ja hyvän ajan viettomahdollisuudet hupenevat. Minä yritän rauhoittaa itseäni. Aina olen kumminkin tippunut jaloilleni, tilanteessa kuin tilanteessa. Ei ole vain yhtä tapaa ihmiselle elää, ja luotan itseeni siinä mielessä, että osaan kyllä tehdä oikeat ratkaisut sitten oikealla hetkellä. Minä luotan siihen että tavalla ...

..., enkä minä pysähtynyt odottamaan vastausta, vaan kävelin ovelle, ja samalla kun minä painoin kahvan alas, kuulin miten poika napsautti cd-soittimesta joululaululevyn päälle. Valkohiutaleiden laskeutuessa minä suljin ahdistavan tunnelman taakseni ja Nisse-polkan tahdissa annoin hervottomille jaloilleni vallan, ja niin ne juoksivat minut kauas pojan poskilla helmeilevistä kyyneleistä.

hassua.

..., mutta eiköhän me pärjätä näinkin ;) Tuntuu siltä, että alkuvuoden säpinöistä ja säätämisistä on toivuttu. Jaanan sanoin mulla tuntuu olevan taipumus tippua jaloilleni. Jos jokin tuntuu oikealta jo varttitunnissa ja loksahtaa kohdalleen lähiviikkoina, siihen on parempi tarttua. Kannattaa miettiä, minkä tasoisista asioista on kysymys, kun lähtee pohtimaan esteen ja hidasteen eroa. Suomeksi ...

Rakas

Niin rakastuneen ja onnellisen höpän löytöjä youtubesta: http://www.youtube.com/watch?v=vwIJdelq v7k Vaikkei video olekaan minun niin omistan sen rakkaalleni